Vähävaraisuudesta kärsiviä lapsia ja nuoria on nyt tuettava

Koronapandemia on muuttanut peruuttamattomasti lasten ja nuorten elämää. Heidän koulunkäyntiään, opintojaan, harrastustoimintaansa ja vapaa-aikaansa on rajoitettu rajusti.

Samanaikaisesti lomautukset, irtisanomiset, työttömyys, töiden väheneminen ja välttämättömien menojen kasvu ovat lisänneet lapsiperheiden taloudellisia vaikeuksia. Kaikella tällä on suoria vaikutuksia lasten ja nuorten arkeen.

Toisaalta epidemia on osoittanut suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet, mutta myös osittain näkymättömissä olevan eriarvoistumiskehityksen. Lapsiperheköyhyys on nimittäin ollut kasvussa jo ennen koronakriisiä. Kriisin alussa huhtikuussa 2020 noin joka kymmenennessä perheessä ainoa tai molemmat huoltajat kärsivät taloustaantumasta, ja arviolta 55 000 uutta perhettä koki koronakriisin takia taloudellista niukkuutta.

Köyhyys on kasvanut erityisesti pikkulapsiperheissä, joissa sen vaikutukset ovat vakavat. Lapsena perheessä koettu köyhyys vaikuttaa moneen elämän osa-alueeseen: fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, koulunkäyntiin, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Se voi myös murentaa lapsen käsitystä itsestään yhdenvertaisena ihmisenä muiden kanssa.

Pelastakaa Lapset selvitti vuoden 2020 Lapsen ääni -kyselyssä, miten viime kevään poikkeusolot vaikuttivat lasten elämään. Kyselyn tulokset todistivat, että lapset ja nuoret kantavat oman vaikean tilanteensa lisäksi paljon huolta vanhempiensa jaksamisesta, läheistensä hyvinvoinnista, ja siitä, saako perhe apua arjesta selviämiseen.

Eräs lapsi tiivisti tarvitsemansa avun näin: ”Perhettäni voitaisiin avustaa mielenterveyspalvelulla, päihdepalvelulla, sosiaalihuollolla, terveydenhuollolla ja rahallisesti.” Toinen nuori vastasi: ”Mielestäni nuorten henkistä hyvinvointia ei ole otettu huomioon tarpeeksi koronasta johtuvien poikkeusolojen aikana eikä normaalioloissakaan.”

Nämä lasten ja nuorten vastaukset kiteyttävät sen, mihin toimiin tulee kunnassa nyt panostaa opetuksen laadun ja resurssien varmistamisen lisäksi. Lappeenrannan tulee myös ottaa paremmin käyttöön lapsilta ja nuorilta kerätty tieto ja kokemukset päätöksiä ohjaamaan.

Jokaisen kesäkuussa valitun kuntapäättäjän ensimmäinen tehtävä on mielestämme selvittää, mitä lapsille, nuorille ja lapsiperheille kunnassa kuuluu, ja sitoutua toimimaan valtuustokaudella aidosti heidän rinnallaan ja puolestaan.

Tulevissa kuntavaaleissa on myös äänestettävä Lappeenrannalle päättäjiä, jotka varmistavat haavoittavimmassa asemassa olevien, kuten köyhien ja vähävaraisten perheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin.

Lapsilta ja nuorilta ei tule nyt leikata, vaan päinvastoin: heihin on nyt johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti budjetoitava ja investoitava.

Lappeenrannan Pelastakaa Lapset ry:n hallitus
Tiina-Maria Levamo, erityisasiantuntija, Pelastakaa Lapset ry